Kielitaito

Taito käyttää kieltä

Tässä osiossa tavoitteena on oppia tunnistamaan ja kuvailemaan kielitaitoa, oppia kohtaamaan ja ymmärtämään kielellistä ja kulttuurista moninaisuutta sekä hankkia käsitystä kielitaitotarpeista jatko-opinnoissa ja työelämässä.


Kielivaranto

Tämän osion tarkoituksena on

  • tunnistaa ja esittää omaa kielivarantoa
  • ymmärtää, mistä kaikesta kielitaito koostuu.

Kielivaranto tarkoittaa kaikkien niiden kielten kielitaitoa, jota hyödynnät arjessa, harrastuksissa, työelämässä ja mahdollisissa jatko-opinnoissa. Kielivarantoon kuuluvat kotona puhumasi kielet ja niiden murteet, koulussa opiskelemasi kielet, vapaa-ajalla hankkimasi kielitaito sekä myös perheessäsi, kaveripiirissäsi ja muissa yhteisöissä käyttämäsi kielet.

Monikielisyys ei vaadi sitä, että olisi syntymästään lähtien oppinut puhumaan montaa eri kieltä. Sen sijaan jokainen oppii ja omaksuu erilaisia kieliä – mm. kotikieliä, niiden murteita, koulussa ja vapaa-ajalla opittuja kieliä – lapsuudesta lähtien. Vähäinenkin kielitaito on tärkeää itsessään.

Tehtävät:

Eri kieliä käytetään eri tavoin, eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa. Käytät joitakin kieliä kotona perheesi kanssa, joitakin sukulaistesi kanssa, joitakin pelatessasi, lukiessasi tai muuta harrastaessasi. Kielen käyttäminen voi olla esimerkiksi keskustelemista, kuuntelemista ja lukemista, ja kielet voivat vaihdella keskustelukumppanin tai -tilanteen mukaan. Pohdi seuraavassa tehtävässä, missä ja kenen kanssa käytät luettelemiasi kieliä.

Tehtävät:

Kielitaitoon kuuluu myös taito käyttää kieltä ja kieliä erilaisissa tilanteissa ja eri tavoittein. Käytät kieltä eri tavalla riippuen siitä, viestitkö esimerkiksi sosiaalisessa mediassa vai kirjoitatko koevastausta tai työsähköpostia (tilanteet). Käytät kieltä eri tavoin myös sen mukaan, onko tarkoituksenasi tiivistää verkkouutinen vai vaikuttaa lukijoiden mielipiteisiin blogkirjoituksella (tavoitteet).

Tehtävät:

Kieliopinnoissa on tärkeää kartuttaa kulttuurista osaamista. Kielet ja kulttuurit nivoutuvat tiukasti yhteen, mutta on hyvä muistaa, että ne eivät tunne valtiollisia rajoja. Esimerkiksi niin englantia, saksaa, mandariinikiinaa kuin farsia puhutaan useassa eri maailmankolkassa. Lisäksi eri kieliä puhuvien ja eri kulttuureista tulevien välillä on myös paljon samanlaisuuksia, eikä yksittäinen kielenpuhuja edusta koko ryhmää. Kulttuurisen osaamisen ytimessä onkin ymmärrys siitä, miten moninaista kulttuuri on, sekä avoin ja kunnioittava lähestymistapa moninaisuuteen.

Tehtävät:

Kieleen ja kulttuuriin syvennytään myös osiossa Kieli, kulttuuri ja kansainvälinen osaaminen.

Kielitietoisuus

Ymmärrys oman kielenkäytön merkityksestä erilaisille kuulijoille heidän näkökulmastaan on tärkeää. Kuulijan tai lukijan huomioiva kielenkäyttö vaatii kielitietoisuutta eli ymmärrystä siitä, miten esimerkiksi sanavalinnat ja viestimistyyli vaikuttavat viestin sanomaan ja siihen, miten viesti tulkitaan – tai ymmärretäänkö viestiä lainkaan.

Tehtävät:

Kielitietoisuus on myös tietoa kieliyhteisöihin kohdistuvista asenteista eli ymmärrystä siitä, miten eri kieliä arvotetaan ja arvostetaan eri yhteisöissä. Tämä näkyy esimerkiksi siten, että toisia kieliä on hyväksyttävämpää käyttää ja niillä voi olla laajempi näkyvyys, kun taas toisia kieliä voidaan väheksyä joko tarkoituksella tai tahattomasti. Kielitaitoa on siten myös se, että osaa sovittaa tapaansa viestiä ja käyttämäänsä kieltä sen perusteella, kuka on viestin vastaanottaja. Tällöin on kyse kielitietoisesta viestinnästä. 

Tehtävät:

Kielellä voidaan myös estää tai hankaloittaa muiden osallistumasta keskusteluun (keskustelu laajassa mielessä, yhteiskunnalliset aiheet yms). Esimerkiksi tieteen- tai tiedonalakohtaisen sanaston käyttäminen ja monimutkaiset lauserakenteet voivat vaikeuttaa viestin (esimerkiksi somepostaus, puheenvuoro, sähköposti) ymmärtämistä. Kielen ei tarvitsekaan olla ns. vierasta, vaan riittää, kun se sisältää itselle vierasta sanastoa – oli kyse sitten moottorin osista, lääketieteellisistä termeistä tai maataloudessa käytetystä sanastosta.

Tehtävät:

Kielitietoisuus tukee opiskelutaitoja. Esimerkiksi tieto eri kielten rakenteesta auttaa oppimaan uusia kieliä. Lisäksi eri oppiaineissa opitaan tuntemaan niille ominaisia tekstilajeja: esimerkiksi matematiikassa hyödynnetään paljon erilaisia graafeja, kuvia ja merkintätapoja, kun taas historiassa opitaan mm. tulkitsemaan ja pohtimaan kriittisesti erilaista lähdeaineistoa. Oppimistaitojen kehittämiseen syvennytään osiossa Kielenopiskelutaidot.

Tehtävät:

Monikielisyys viestinnässä

Keskustelukumppaneille yhteisten kielten luova hyödyntäminen voi auttaa tilanteissa, joissa viesti ei muuten välittyisi. Silloin vähäiselläkin kielitaidolla on erityistä merkitystä viestintätilanteessa.

Tehtävät:

Monikielisyyttä ja luovaa kielenkäyttöä voidaan hyödyntää esimerkiksi silloin, kun haluat tutustua uuteen ihmiseen. Esimerkiksi jos olet opiskellut ranskan alkeet ja tapaat toisen ranskaa osaavan henkilön, lyhytkin kuulumisten vaihto ranskaksi luo myönteistä tunnelmaa keskustelutilanteeseen.

Tehtävät:

Kielivalinnoilla voidaan korostaa yhteenkuuluvuutta sekä yhteisiä kielellisiä ja kulttuurisia piirteitä. Esimerkiksi kun kaksi henkilöä samalta murrealueelta tapaavat, he voivat vaihtaa niin sanotusta yleiskielestä murrevarianttiin (esimerkiksi Turun murteeseen) osoittaakseen olevansa samasta paikasta kotoisin. Murretta käyttämällä voi tuoda esiin omaa kielellistä ja kulttuurista identiteettiä myös silloin, kun keskustelukumppani on kotoisin eri alueelta.

Tehtävät:

Lisäksi eri kielten rinnakkainen käyttö viestintätilanteissa auttaa jouhevoittamaan keskustelua enemmän kuin yhdessä kielessä pitäytyminen. Monikielisyys tuo myös kivaa kieleilylisää tukemalla luovaa, elävää ja leikittelevää kielenkäyttöä.

Tehtävät:

Yksikielinen viestintä on itseasiassa epätyypillisempää kuin monen kielen samanaikainen hyödyntäminen. On kuitenkin tärkeää tiedostaa, minkälaisissa tilanteissa monikielinen viestintä on sallittua ja milloin on parempi pitäytyä yhdessä kielessä.

Tehtävät:

Kehittyvä kielitaito

Tämän osion tarkoitus on

  • tunnistaa ja oppia kuvailemaan omaa kielitaitoa eri kielissä
  • tunnistaa kielitietoisuus kehittyvänä kielitaitona
  • oppia, miten viestitään kielitietoisesti.

Kielitaidon kuvaaminen

Tärkeä osa lukion kieltenopiskelua on oppia tunnistamaan ja arvioimaan omaa kielitaitoa sekä oppia kuvailemaan omaa osaamista muille, kuten mahdolliselle työnantajalle.

Hyvä tapa kuvailla kielitaitoa on esittää konkreettisia kielenkäyttötilanteita, joissa selviydyt kullakin kielellä. Minkälaisissa tilanteissa pystyt viestimään eri kielillä? Onko kyse esimerkiksi arjen kuulumisten vaihdosta, asiakaspalvelutilanteista tai monimutkaisemmista mielipiteiden ja näkemysten vaihdosta?

Tehtävät:

Seuraavassa tehtävässä voit harjoitella kielitaitosi arvioimista Eurooppalaisen kielten viitekehyksen avulla.

Tehtävät:

Kielitaito jatko-opinnoissa ja työelämässä

Kielitaidon kehittyminen ei lopu lukion päättyessä, vaan oppiminen jatkuu vielä mahdollisissa jatko-opinnoissa ja työelämässä. Lukion päättyessä kielitaitoa kehitetään siten, että se viestii asiantuntijuutta omalla alalla. Asiantuntijuutta on esimerkiksi tuntemus oman alan sanastosta ja tekstilajeista (kuten raportit, muistiot) sekä viestimisen taidot työyhteisössä ja sen ulkopuolelle.

Tehtävät:

One thought on “Kielitaito

Vastaa