Kielitaito

Kieliminää ympyröi viisi osa-aluetta: minä kielenoppijana, kielivarantoni, kielellinen ja kulttuurinen moninaisuus, kielitietoisuus, sekä kielitaitoni. Osa-alueet kattavat osattujen kielien lisäksi esimerkiksi kielellisen ja kulttuurisen identiteetin, miten kieltä ymmärretään, tulkitaan ja arvotetaan, sekä kielen käyttö vaikuttamisessa.
Kielenoppijan kieliminä

Tavoitteena on

  • ymmärtää, mistä kaikesta kielitaito koostuu
  • tunnistaa ja esittää omaa kielivarantoa
  • tunnistaa ja oppia kuvailemaan omaa monikielitaitoa
  • tunnistaa kielitietoisuus osana kielitaitoa ja oppia viestimään kielitietoisesti
  • hankkia käsitystä kielitaitotarpeista jatko-opinnoissa ja työelämässä.

Kielivaranto

Kielivaranto tarkoittaa kaikkien niiden kielten taitoa, jota hyödynnät arjessa, harrastuksissa, työelämässä ja mahdollisissa jatko-opinnoissa. Kielivarantoon kuuluvat kotona puhumasi kielet ja niiden murteet, koulussa opiskelemasi kielet, vapaa-ajalla hankkimasi kielitaito sekä myös perheessäsi, kaveripiirissäsi ja muissa yhteisöissä käyttämäsi kielet.

Monikielisyys ei vaadi sitä, että olisi syntymästään lähtien oppinut puhumaan monta eri kieltä. Sen sijaan jokainen oppii ja omaksuu erilaisia kieliä – muun muassa kotikieliä, niiden murteita, koulussa ja vapaa-ajalla opittuja kieliä lapsuudesta lähtien. Vähäinenkin kielitaito on tärkeää.

Tehtävät:

Eri kieliä käytetään eri tavoin, eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa. Käytät joitakin kieliä kotona perheesi kanssa, joitakin sukulaistesi kanssa, joitakin pelatessasi, lukiessasi tai muuta harrastaessasi. Kielen käyttäminen voi olla esimerkiksi keskustelemista, kuuntelemista ja lukemista ja kielet voivat vaihdella keskustelukumppanin tai -tilanteen mukaan. Pohdi seuraavassa tehtävässä, missä ja kenen kanssa käytät luettelemiasi kieliä.

Tehtävät:

Kielitaitoon kuuluu myös taito käyttää kieltä ja kieliä erilaisissa tilanteissa ja eri tavoittein. Käytät kieltä eri tavalla riippuen siitä, viestitkö esimerkiksi sosiaalisessa mediassa vai kirjoitatko koevastausta tai työsähköpostia (tilanne). Käytät kieltä eri tavoin myös sen mukaan, onko tarkoituksenasi tiivistää verkkouutinen vai vaikuttaa lukijoiden mielipiteisiin blogkirjoituksella (tavoite).

Tehtävät:

Kieliopinnoissa kartutetaan myös kulttuurista osaamista. Kielet ja kulttuurit nivoutuvat yhteen, ja on hyvä muistaa, etteivät ne tunne valtiollisia rajoja. Esimerkiksi niin englantia, saksaa, mandariinikiinaa kuin farsia puhutaan useassa eri maailmankolkassa ja niitä puhutaan niin äidinkielenä, toisena kielenä kuin vieraana kielenä. Kulttuurisen osaamisen ytimessä onkin ymmärrys siitä, miten moninaista kulttuuri on, sekä avoin ja kunnioittava lähestymistapa moninaisuuteen.

Kieleen ja kulttuuriin syvennytään tarkemmin osiossa Kieli, kulttuuri ja kansainvälinen osaaminen.

Kielitietoisuus

Tavalla, jolla kieltä käytetään, on suuri merkitys vuorovaikutustilanteessa. Kuulijan tai lukijan huomioiva kielenkäyttö vaatii kielitietoisuutta eli ymmärrystä siitä, miten esimerkiksi sanavalinnat ja tyyli viestiä vaikuttavat sanomaan ja siihen, miten viesti tulkitaan – tai ymmärretäänkö viestiä lainkaan.

Tehtävät:

Kielitietoisuus on myös tietoa kieliyhteisöihin kohdistuvista asenteista eli ymmärrystä siitä, miten eri kieliä arvotetaan ja arvostetaan eri yhteisöissä. Tämä näkyy esimerkiksi siten, että toisia kieliä on hyväksyttävämpää käyttää ja niillä voi olla laajempi näkyvyys, kun taas toisia kieliä voidaan väheksyä joko tarkoituksella tai tahattomasti. Kielitaitoa on siten myös se, että osaa sovittaa tapaansa viestiä ja käyttämäänsä kieltä sen perusteella, kuka on viestin vastaanottaja. Tällöin on kyse kielitietoisesta viestinnästä. 

Tehtävät:

Kielellä voidaan myös estää tai hankaloittaa muiden osallistumasta keskusteluun. Esimerkiksi tieteen- tai tiedonalakohtaisen sanaston käyttäminen ja monimutkaiset lauserakenteet voivat vaikeuttaa viestin ymmärtämistä, oli kyse somejulkaisusta, tv-esiintymisestä tai sähköpostista. Kielen ei tarvitsekaan olla niin sanotusti vierasta, vaan riittää, kun se sisältää itselle vierasta sanastoa. Vieraita sanoja voivat olla esimerkiksi moottorin osat, lääketieteelliset termit tai maataloudessa käytetty sanasto.

Tehtävät:

Kielitietoisuus tukee opiskelutaitoja. Esimerkiksi tieto eri kielten rakenteesta auttaa oppimaan uusia kieliä. Lisäksi eri oppiaineissa opitaan tuntemaan niille ominaisia tekstilajeja: esimerkiksi matematiikassa hyödynnetään paljon erilaisia graafeja, kuvia ja merkintätapoja ja historiassa opitaan mm. tulkitsemaan ja pohtimaan kriittisesti erilaista lähdeaineistoa.

Tehtävät:

Oppimistaitojen kehittämiseen syvennytään tarkemmin osiossa Kielenopiskelutaidot.

Monikielisyys viestinnässä

Keskustelukumppaneille yhteisten kielten luova hyödyntäminen voi auttaa tilanteissa, joissa viesti ei muuten välittyisi. Silloin vähäiselläkin kielitaidolla on erityistä merkitystä viestintätilanteessa.

Tehtävät:

Monikielisyyttä ja luovaa kielenkäyttöä voidaan hyödyntää esimerkiksi murtamaan jään uusiin ihmisiin tutustuessa. Jos on esimerkiksi opiskellut ranskan alkeet ja tapaa toisen ranskaa osaavan henkilön, lyhytkin kuulumisten vaihto ranskaksi luo myönteistä tunnelmaa keskustelutilanteeseen.

Tehtävät:

Kielivalinnoilla voidaan korostaa yhteenkuuluvuutta sekä yhteisiä kielellisiä ja kulttuurisia piirteitä. Esimerkiksi kun kaksi henkilöä samalta murrealueelta tapaavat, he voivat vaihtaa niin sanotusta yleiskielestä murrevarianttiin (vaikkapa Turun murteeseen) osoittaakseen olevansa samasta paikasta kotoisin. Murretta käyttämällä voi tuoda esiin omaa kielellistä ja kulttuurista identiteettiä myös silloin, kun keskustelukumppani on kotoisin eri alueelta.

Tehtävät:

Eri kielten rinnakkainen käyttö viestintätilanteissa auttaa jouhevoittamaan keskustelua enemmän kuin yhdessä kielessä pitäytyminen. Monikielisyys tukee luovaa, elävää ja leikittelevää kielenkäyttöä.

Tehtävät:

Yksikielinen viestintä on itse asiassa epätyypillisempää kuin monen kielen samanaikainen hyödyntäminen. On kuitenkin tärkeää tiedostaa, minkälaisissa tilanteissa monikielinen viestintä on sallittua ja milloin on parempi pitäytyä yhdessä kielessä.

Tehtävät:

Kehittyvä kielitaito

Kielitaidon kuvaaminen

Tärkeä osa lukion kieltenopiskelua on oppia tunnistamaan ja arvioimaan omaa kielitaitoa sekä oppia kuvailemaan omaa osaamista muille, kuten työnantajalle.

Hyvä tapa kuvailla kielitaitoa on esittää konkreettisia kielenkäyttötilanteita, joissa selviydyt kullakin kielellä. Minkälaisissa tilanteissa pystyt viestimään eri kielillä? Onko kyse esimerkiksi arjen kuulumisten vaihdosta, asiakaspalvelutilanteista tai monimutkaisemmista mielipiteiden ja näkemysten vaihdosta?

Tehtävät:

Seuraavassa tehtävässä voit harjoitella kielitaitosi arvioimista Eurooppalaisen kielten viitekehyksen avulla.

Tehtävät:

Kehittyvän kielitaidon tasojen kuvausasteikko (LOPS 2019) löytyy Opetushallituksen ePerusteista.

Kielitaito jatko-opinnoissa ja työelämässä

Kielitaidon kehittyminen ei lopu lukion päättyessä, vaan oppiminen jatkuu jatko-opinnoissa ja työelämässä. Lukion päättyessä kielitaitoa kehitetään siten, että se viestii asiantuntijuutta omalla alalla. Asiantuntijuutta on esimerkiksi tuntemus oman alan sanastosta ja tekstilajeista (kuten raportit, muistiot) sekä viestimisen taidot työyhteisössä ja sen ulkopuolelle.

Tehtävät:

One thought on “Kielitaito”

Vastaa

CC BY-SA 4.0


Viitetiedot

Inha, K., Halvari, A., Nummela, Y., Mattila, P., Sigvart, S., Kieliprofiili. Opetushallituksen verkkosivut: https://www.oph.fi/fi/kieliprofiili. Julkaistu: 8.3.2021. Viitattu: päivämäärä.