Kielenopiskelutaidot

Tässä osiossa on tarkoitus pohtia ja kehittää omia oppimisen taitoja. Millä tavoin ja missä ympäristössä opit parhaiten? Mitä on oman oppimisen arviointi, ja miksi sitä olisi hyödyllistä harjoitella? Miten eri kielten taitoja ja kielitietoa voidaan hyödyntää uuden oppimisessa?

Tässä osiossa on tarkoitus, että

  • opit tunnistamaan omia vahvuuksiasi ja kehittämiskohtiasi kielenoppijana
  • opit asettamaan tavoitteita ja arviomaan oppimistasi
  • ymmärrät palautteen ja arvioinnin merkityksen oppimisessa
  • opit tuntemaan ja hyödyntämään sinulle sopivimpia keinoja ja välineitä kielitaitosi kehittämiseksi
  • ymmärrät, miten kielen oppiminen koulun ulkopuolella tukee opintojasi, ja pohdit, miten sitä voisi vahvistaa
  • pohdit kielen oppimis- ja opiskelumahdollisuuksia lukion jälkeen, muuallakin kuin jatko-opinnoissa.

Kielenoppimistaidot ja -strategiat

Kielenopiskelutaidot ovat sekä konkreettisia tapoja oppia kieltä, kuten mieleen painamisen taitoja tai kohdekielisen musiikin kuuntelua, että myös ymmärrystä siitä, minkälaisissa ympäristöissä tai tiloissa opit parhaiten. Jälkimmäisellä tarkoitetaan esimerkiksi tottumusta kuunnella musiikkia keskittymisen parantamiseksi tai vaikeiden asioiden pohtimista ryhmissä.

Opiskelutaito on myös taitoa arvioida omaa oppimista, kehittää omia opiskelutaitoja ja asettaa tavoitteita oppimiselle. Lisäksi on tärkeää oppia antamaan ja vastaanottamaan palautetta sekä analysoimaan saatua palautetta.

Opiskeluissa tärkeää on löytää motivaatio ja itselle sopivat opiskelutavat oppia. Lisäksi on tärkeää saada palautetta omasta oppimisesta ja osaamisesta – ei vain sen kannalta, että ymmärtäisi paremmin osaamistaan nyt, vaan mihin voisi vielä kehittyä ja mitä voisi tulevaisuudessa osata, jos vain panostaa oppimiseen. Motivaatio voi tulla itsestään tai se voi liittyä tiettyihin tavoitteisiin.

Tehtävät:

Itse- ja vertaisarviointi

Opiskelutaitona itsearviointi on oman oppimisen tarkkailua, jonka avulla tunnistetaan oman oppimisen vahvuuksia ja kehittämiskohtia. Sen avulla löydetään uusia tapoja toimivaan ja motivoivaan opiskeluun tai sovelletaan aikaisempia toimivaksi todettuja oppimisstrategioita uuteen tietoon. Vertaisarvioinnin avulla saadaan toisenlaista näkökulmaa omaan oppimiseen ja opitaan tukemaan muita oppimisessa. 

Itse- ja vertaisarviointi antaa suuntaa myös tavoitteiden asettamiselle.

Tehtävät:

Palautteen antaminen ja vastaanottaminen

Tärkeä osa oppimaan oppimista on oppia antamaan, vastaanottamaan ja käsittelemään palautetta. Palautteen avulla opit ymmärtämään omia vahvuuksiasi ja kehittämiskohteistasi ja opit tunnistamaan ja sanoittamaan osaamistasi. Palautteen läpikäynti luo hyvän pohjan pohdinnalle siitä, mitä tavoitteita voisit asettaa oppimisellesi ja millä keinoin voisit saavuttaa ne tavoitteet.

Minkälaista on hyvä palaute?

Palautteen pitäisi olla selkeää, rakentavaa ja kannustavaa. Palautteen antaminen lähtee aina siitä, mitä suorituksen tekijä osaa. Palautetta voi myös antaa monella eri tasolla – se voi kokonaisvaltaista ja keskittyä laajempaan kokonaisuuteen, kuten tekstin rakenteeseen, esityksen viestinnällisyyteen tai puheen soljuvuuteen, tai siinä voidaan tarkastella suoritusta yksityiskohtaisemmin, kuten ääntämisen tarkkuutta tai sanavalintojen sopivuutta rekisteriin.

Tehtävät:

Tavoitteiden asettaminen ja arvioiminen

Opinnoissa harjaannutaan suunnittelemaan omaa oppimista sekä asettamaan tavoitteita oppimiselle. Tavoitteiden asettaminen kirkastaa opiskelun eteen tehtävää työmäärää ja auttaa opiskelujen aikatauluttamisessa – myös sillä tavalla, että tavoitteet ovat realistisia eivätkä opinnot kuormita liikaa. Tavoitteiden asettaminen auttaa seuraamaan ja optimoimaan omaa oppimista: Minkälaisissa asioissa sinulla on jo vankempaa osaamista, missä asioissa sinun olisi hyvä panostaa oppimiseen enemmän?

Tavoitteita voidaan asettaa eri aikaväleille esimerkiksi sen mukaan, mihin omaa osaamista suhteutetaan. Onko tarkoitus miettiä omaa osaamista suhteessa lukion 2. tai 3. vuoden opintoihin, kesätyön vaatimuksiin vai mahdollisten jatko-opintojen kielitaitotarpeisiin?

Tehtävät:

Tavoitteiden asettaminen selkeyttää, minkälaisia taitoja haluat hankkia. Arvioimalla tavoitteidesi saavuttamista asetat syyniin ne keinot, joita olet hyödyntänyt kielitaitosi kehittämisessä. Ajoittain onkin hyödyllistä tarkastella, mikä toimii ja mikä ei, tai ovatko tavoitteesi jopa muuttuneet matkan varrella.

Monikielisyys kielenoppimistaitona

Kielenoppimista ei aloiteta alusta, kun uuden kielen opiskelu alkaa. Usean kielen osaaminen voi olla hyödyksi uusien kielten oppimisessa ja olemassa olevien kehittämisessä. Oppijalla on jo tietoa esimerkiksi siitä, miten teksti toimii ja miten viestitään, sekä tuntemusta muiden kielten sanastoista, rakenteista, epäröinnin ilmaisemisesta jne.

Tätä kaikkea hyödynnetäänkin myös uudessa kielessä. Ilmiselvä esimerkki on esimerkiksi tuntemus eri kielten sanastosta ja rakenteista, mutta myös tietämys erilaisista viestinnällisistä strategioista ja tekstitaidoista voi helpottaa uuden kielen haltuunottoa. Esimerkiksi englannista voi olla apua saksan opiskelemisessa niiden sukulaiskielisyyden vuoksi.

Tehtävät:

Elinikäinen kieltenoppiminen

Lukion jälkeen kielitaito kehittyy vapaa-ajalla, jatko-opinnoissa ja työelämässä. Tässä osiossa pohditaan, miten voisit aktiivisesti kehittää taitojasi lukion jälkeen ja millä tavoin kielitaito kehittyy elämän eri osa-alueilla.

Kielitaidon kehittyminen vapaa-ajalla ja harrastuksissa

Koulussa oppimisen lisäksi on hyödyllistä pohtia, miten ja mitä opit vapaa-ajallasi. Erityisesti englannilla on merkittävä asema esimerkiksi mediassa ja populaarikulttuurissa, mikä osaltaan tukee ja motivoi sen oppimista koulussakin. Harrastuksissa voi myös oppia oppimaan, eli löytää uusia itselle sopivia keinoja ja taktiikoita oppia uutta.

Aina ei ole itsestään selvää, missä kielitaitoa voisi hyödyntää vapaa-ajalla. Voi myös tuntua siltä, että mahdollisuudet käyttää eri kieliä omassa arjessa ovat harvassa tai ne eivät vastaa omia mielenkiinnon kohteita. Kielenkäyttö- ja kielenoppimismahdollisuuksien etsiminen omasta arjesta ylläpitää ja kehittää kielitaitoa, uuden oppimista sekä osaamisen tunnetta kielenkäyttäjänä.

Tehtävät:

Kielitaidon kehittäminen opinnoissa ja työelämässä

Työelämässä ja opinnoissa tarvitaan monenlaista kielitaitoa. Eri kieliä käytetään erilaisissa tilanteissa ja eri tarkoituksiin (mm. jään rikkominen, arjen vuorovaikutus työpaikalla, esitys), ja niissä vaaditaan erilaista taitotasoa (lyhyet keskustelut vs. vaativat kirjalliset raportit). Yksittäisten kielten osaamisen kuvauksien sijaan voidaan puhua mm. neuvottelutaidoista ja vuorovaikutustaidoista.

Tehtävät: