Olen oiva esimerkki kielitaidon kaventumisesta Suomessa, vai olenko?

Teksti on toinen osa (2/5) blogisarjaa Mihin kielitaito jäi? Muut blogitekstit löydät aihetunnisteella #miksikielet. Valmistuin ylioppilaaksi 2014 kirjoitettuani neljä ainetta ja kainalossa kuvataiteen diplomi. Opiskelin suomea äidinkielenä, A-englantia, B1-ruotsia ja B3-ranskaa. Tänä päivänä kielistäni vahvoilla ovat suomi ja englanti, koska niiden osaaminen on kehittynyt esimerkiksi opinnoissa ja työelämässä. Vielä pari vuotta sitten olisin kuvaillut matkaani kieltenopiskelijana lyhyesti näin:  Suomi äidinkielenä ja kuin luonnostaan vahvana oppiaineena ala-asteelta lukioon. Vahva englanti ala-asteeltaContinue reading ”Olen oiva esimerkki kielitaidon kaventumisesta Suomessa, vai olenko?”

Koulu kyllä mahdollistaa monikielisen kielipolun, mutta tarvitseeko sen olla esterata?

Teksti on ensimmäinen osa (1/5) blogisarjaa Mihin kielitaito jäi? Muut blogitekstit löydät aihetunnisteella #miksikielet. Valmistuin ylioppilaaksi 10 vuotta sitten. Oma kielihistoriani on aika monipuolinen. Ysärin loppupuolella, kun Suomessa taas päätettiin monipuolistaa kansan kielitaitoa, pieni Kuljun kylä päätti kokeilla ruotsin kielisuihkutusta eskareilla. Kokeilusta jäi kuitenkin vahvimmin mieleen kuvassakin näkyvä, 6-vuotiaalle isolta tuntunut Pikku Ukko sekä kovaContinue reading ”Koulu kyllä mahdollistaa monikielisen kielipolun, mutta tarvitseeko sen olla esterata?”

Mihin kielitaito jäi?

Maaliskuussa Twitterissä on puhututtanut Helsingin Sanomien laaja artikkeli Suomen kielivarannon kaventumisesta ja koulutuksen rakenteista, jotka hankaloittavat monipuolisen kielitaidon kehittämistä. Asia ei valitettavasti ole uusi, ja kielitaidon monipuolistamisen nimissä onkin vedetty jos minkälaisia valtakunnallisia kehittämishankkeita (KIMMOKE 1996–2001, Kielitivoli  2009–2012, Kielten kärkihanke 2016–2019) sekä laadittu selvityksiä ja toimenpide-ehdotuksia tilanteen kohentamiseksi (ks. esim. Pöyhönen & Luukka 2007, PyykköContinue reading ”Mihin kielitaito jäi?”

Kieli-CV osana Kieliprofiilia: valmiista malleista ja tulevaisuuden suunnitelmista

Kun aloitimme Kieliprofiilin sisältöjen ja tavoitteiden suunnittelun keväällä 2020, tulimme jo varhain ajatuksiin, että laajemman kieliprofiilin lisäksi opiskelijoille olisi hyvä tarjota käyttökelpoinen ja tiivis työkalu kielitaidon raportointiin. Syntyi ajatus ’Kieli-CV:stä’, jota aloimme luonnostella perinteisiin word-asiakirjoihin. Syksyllä 2020 käynnistimme valtionavustuksella rahoitetun Kieli-CV:n kehittämishankkeen, jossa mallinnamme ajatusta Kieli-CV:stä verkossa täytettävänä työkaluna. Tammikuussa päättyi hankkeen ensimmäinen vaihe, niinContinue reading ”Kieli-CV osana Kieliprofiilia: valmiista malleista ja tulevaisuuden suunnitelmista”

32. Retoriikka ja vastuullinen vaikuttaminen kielellä

Vastamainos eli mainosparodia ottaa kantaa yhteiskunnan ongelmiin käyttämällä kieltä, jolla pyritään vaikuttamaan esimerkiksi kuluttajan asenteisiin tai kulutustottumuksiin. Ne kommentoivat usein kuluttajayhteiskuntaa ja maailmankaupan epäkohtia. Vastamainoksia voit löytää esimerkiksi Voima Kustannuksen Vastamainosgalleriasta. Etsi vastamainos ja tarkastele siinä käytettyä kieltä. Mitä vastamainos kommentoi? Mistä on kyse ja miten asiaa lähestytään? Miten vastamainos ilmaisee kantansa? Millaista kieltä siinäContinue reading ”32. Retoriikka ja vastuullinen vaikuttaminen kielellä”

31. Kansainväliset ja monikulttuuriset järjestöt

Tehtävän voi tehdä yksin, parin kanssa tai ryhmässä. Kansainvälisyys ja ihmisoikeudet kulkevat käsi kädessä. Yksi tapa edistää kansainvälistä ja eettistä toimintaa on toimia erilaisten järjestöjen kautta. Järjestöjen toimintaan osallistuminen on työkokemusta, josta voi olla hyötyä oman suunnan löytämisessä. Tutustu Suomessa ja maailmalla toimiviin järjestöihin ja niiden toimintaan. Järjestöjä voit selailla esimerkiksi ulkoministeriön tai Fingon sivujenContinue reading ”31. Kansainväliset ja monikulttuuriset järjestöt”

29. Mediaatio kielen käyttönä

Tutustu kuvan esittämiin mediaation osa-alueisiin. Keskustele parin kanssa. Miten hyödynnät mediaation keinoja, kun puhut toiselle äidinkielelläsi (kun yhteinen äidinkieli). äidinkielelläsi henkilölle, jolle äidinkielesi on vieras kieli itsellesi vieraalla kielellä henkilölle, jolle kieli on äidinkieli kieltä, joka on molemmille puhujille vieras.

22. Näkökulmia liikkuvuuteen

Pohtikaa pareittain seuraavia kysymyksiä Millä tavoin voisitte hyötyä vaihto-opintojaksosta? Minkälaista osaamista voisitte kerryttää ja mitä taitoja pääsisitte kehittämään? Voitte myös selvittää, miten voisitte hakeutua vaihtoon tai virtuaalivaihtoon. Miten voisitte hankkia kansainvälistä osaamista ilman, että käytte ulkomailla? Pohtikaa lopuksi, minkälaista kulttuurista tietoa matkustaminen antaa. Voitte pohtia esimerkiksi sitä, minkälaisen kuvan Lapin matkailu suomalaisuudesta antaa. Vastaako seContinue reading ”22. Näkökulmia liikkuvuuteen”

21. Monipuolinen kielitaito voimavarana

Monipuolisella kielitaidolla on vaikutusta mahdollisuuksiisi toimia kansainvälisesti esimerkiksi omassa koulussa, kunnassa tai laajemmin globaalisti. Keskustelkaa parin kanssa, miten kielitaidon laajuus voi vaikuttaa esimerkiksi siihen, miten voit hyödyntää kielitaitoasi, kun oppitunnilla vierailee vaihto-opiskelija miten voit hyödyntää kielitaitoasi lukion kansainvälisissä yhteistyöprojekteissa miten voit hyödyntää kielitaitoasi harrastuksissa tai muuten vapaa-ajalla, kun joudut neuvomaan henkilöä, joka ei puhu äidinkieltäsi?Continue reading ”21. Monipuolinen kielitaito voimavarana”

20. Kielen, kulttuurin ja kansainvälisyyden aloituspohdinta

Mitä on kansainvälisyys? Lue artikkeli Opetushallituksen sivuilta https://www.oph.fi/fi/opettajat-ja-kasvattajat/mita-koulujen-kansainvalisyys. Pohdi itsenäisesti tai parin kanssa alla olevia kysymyksiä. Pohdinnan tukena voitte käyttää kansainvälisyyspyramidia. 1) Miten itse ymmärrät kansainvälisyyden? Mitä eroja näet  a) kansainvälisyydellä ja globaalisuudella  b) kansainväliset asiat – globaaliasiat  c) kansainvälisyysosaaminen – globaaliosaaminen? 2) Missä oppiaineissa on käsitelty globaalikasvatusta ja/tai maailmankansalaisuutta? Ovatko termit uusia vai tuttuja?Continue reading ”20. Kielen, kulttuurin ja kansainvälisyyden aloituspohdinta”