Teksti on neljäs osa (4/5) blogisarjaa Mihin kielitaito jäi? Muut blogitekstit löydät aihetunnisteella #miksikielet. Kun kymmenen vuotta sitten päädyin hakemaan kotikaupunkini lukioon, ei valintaani vaikuttanut ainakaan vieraiden kielten kurssivalikoima. Pidin itseäni hiukan keskivertoa heikompana kieltenoppijana – englanti ei ollut lukeutunut kiinnostavimpien aineiden joukkoon missään vaiheessa peruskoulua, ja mahdolliset lahjakkuuden tai taidon rippeet ruotsin oppimiseen hukkuivat viimeistäänContinue reading “Mikään opiskelu ei mene hukkaan, kunhan sitä soveltaa juuri itselleen sopivalla tavalla”
Kirjoittaja-arkisto:kieliprofiili
Kielihistoriani
Teksti on kolmas osa (3/5) blogisarjaa Mihin kielitaito jäi? Muut blogitekstit löydät aihetunnisteella #miksikielet. Olen pienestä pitäen arvostanut kielten opiskelua ja pyrkinyt kaikissa valinnaisissa aineissa priorisoimaan kieliopintoja. Kielten opiskelu on aina tuntunut käytännölliseltä vaihtoehdolta teoreettisesti painottuneessa opiskeluhistoriassani ja on siten tarjonnut myös vaihtelua opiskelijan arkeen. Nyt 26-vuotiaana työssäkävijänä voin sanoa osanneeni ja opiskelleeni viittä kieltä koulu-urani aikana (äidinkieltäContinue reading “Kielihistoriani”
Olen oiva esimerkki kielitaidon kaventumisesta Suomessa, vai olenko?
Teksti on toinen osa (2/5) blogisarjaa Mihin kielitaito jäi? Muut blogitekstit löydät aihetunnisteella #miksikielet. Valmistuin ylioppilaaksi 2014 kirjoitettuani neljä ainetta ja kainalossa kuvataiteen diplomi. Opiskelin suomea äidinkielenä, A-englantia, B1-ruotsia ja B3-ranskaa. Tänä päivänä kielistäni vahvoilla ovat suomi ja englanti, koska niiden osaaminen on kehittynyt esimerkiksi opinnoissa ja työelämässä. Vielä pari vuotta sitten olisin kuvaillut matkaani kieltenopiskelijana lyhyesti näin: Suomi äidinkielenä ja kuin luonnostaan vahvana oppiaineena ala-asteelta lukioon. Vahva englanti ala-asteeltaContinue reading “Olen oiva esimerkki kielitaidon kaventumisesta Suomessa, vai olenko?”
Koulu kyllä mahdollistaa monikielisen kielipolun, mutta tarvitseeko sen olla esterata?
Teksti on ensimmäinen osa (1/5) blogisarjaa Mihin kielitaito jäi? Muut blogitekstit löydät aihetunnisteella #miksikielet. Valmistuin ylioppilaaksi 10 vuotta sitten. Oma kielihistoriani on aika monipuolinen. Ysärin loppupuolella, kun Suomessa taas päätettiin monipuolistaa kansan kielitaitoa, pieni Kuljun kylä päätti kokeilla ruotsin kielisuihkutusta eskareilla. Kokeilusta jäi kuitenkin vahvimmin mieleen kuvassakin näkyvä, 6-vuotiaalle isolta tuntunut Pikku Ukko sekä kovaContinue reading “Koulu kyllä mahdollistaa monikielisen kielipolun, mutta tarvitseeko sen olla esterata?”
Mihin kielitaito jäi?
Maaliskuussa Twitterissä on puhututtanut Helsingin Sanomien laaja artikkeli Suomen kielivarannon kaventumisesta ja koulutuksen rakenteista, jotka hankaloittavat monipuolisen kielitaidon kehittämistä. Asia ei valitettavasti ole uusi, ja kielitaidon monipuolistamisen nimissä onkin vedetty jos minkälaisia valtakunnallisia kehittämishankkeita (KIMMOKE 1996–2001, Kielitivoli 2009–2012, Kielten kärkihanke 2016–2019) sekä laadittu selvityksiä ja toimenpide-ehdotuksia tilanteen kohentamiseksi (ks. esim. Pöyhönen & Luukka 2007, PyykköContinue reading “Mihin kielitaito jäi?”
Kieli-CV osana Kieliprofiilia: valmiista malleista ja tulevaisuuden suunnitelmista
Kun aloitimme Kieliprofiilin sisältöjen ja tavoitteiden suunnittelun keväällä 2020, tulimme jo varhain ajatuksiin, että laajemman kieliprofiilin lisäksi opiskelijoille olisi hyvä tarjota käyttökelpoinen ja tiivis työkalu kielitaidon raportointiin. Syntyi ajatus ’Kieli-CV:stä’, jota aloimme luonnostella perinteisiin word-asiakirjoihin. Syksyllä 2020 käynnistimme valtionavustuksella rahoitetun Kieli-CV:n kehittämishankkeen, jossa mallinnamme ajatusta Kieli-CV:stä verkossa täytettävänä työkaluna. Tammikuussa päättyi hankkeen ensimmäinen vaihe, niinContinue reading “Kieli-CV osana Kieliprofiilia: valmiista malleista ja tulevaisuuden suunnitelmista”
32. Retoriikka ja vastuullinen vaikuttaminen kielellä
Vastamainos eli mainosparodia ottaa kantaa yhteiskunnan ongelmiin käyttämällä kieltä, jolla pyritään vaikuttamaan esimerkiksi kuluttajan asenteisiin tai kulutustottumuksiin. Ne kommentoivat usein kuluttajayhteiskuntaa ja maailmankaupan epäkohtia. Vastamainoksia voit löytää esimerkiksi Voima Kustannuksen Vastamainosgalleriasta. Vastamainoksista ja siihen liittyvistä tehtävistä voit lukea lisää esimerkiksi Eetin sivuilta.
31. Kansainväliset ja monikulttuuriset järjestöt
Tehtävän voi tehdä yksin, parin kanssa tai ryhmässä. Kansainvälisyys ja ihmisoikeudet kulkevat käsi kädessä. Yksi tapa edistää kansainvälistä ja eettistä toimintaa on toimia erilaisten järjestöjen kautta. Järjestöjen toimintaan osallistuminen on työkokemusta, josta voi olla hyötyä oman suunnan löytämisessä. Jos teette tehtävän yhdessä parin kanssa, keskustelkaa heränneistä ajatuksista tai esitelkää valitsemanne järjestöt toisillenne.
29. Mediaatio kielen käyttönä
Tutustu kuvan esittämiin mediaation osa-alueisiin. Keskustele parin kanssa. Miten hyödynnät mediaation keinoja, kun puhut
22. Näkökulmia liikkuvuuteen
Pohtikaa pareittain seuraavia kysymyksiä