Kielitaidon merkitys

Teksti on seitsemäs osa blogisarjaa Mihin kielitaito jäi? Muut blogitekstit löydät aihetunnisteella #miksikielet. Monipuolinen kielitaito on mahdollistanut monenlaisia kohtaamisia. Olen keskustellut koirani rodusta alkeellisella ranskan kielen taidollani aamulenkillä Antibes’ssä, kalankasvatuksesta espanjaksi paikallisen yliopiston rehtorin kanssa Chilessä, opetellut myyntifraaseja ruotsiksi kesätyössäni ruotsalaisen panimon myyntiosastolla ja harjaannuttanut kielikorvaani ymmärtämään opiskelijoiden puhumaa sveitsinsaksaa Zürichissä. Haluaisin ajatella, että ymmärtämällä jaContinue reading ”Kielitaidon merkitys”

Esimerkki kieliprofiilin paikallisesta toteutuksesta

Rovaniemellä kieliprofiili laadittiin A-englannin tai B1-ruotsin ensimmäisellä opintojaksolla, ja sitä täydennetään sitten vastaavasti seuraavan jakson B1-ruotsin tai A-englannin ensimmäisellä opintojaksolla sekä muilla kielten opintojaksoilla. Kuvaan tässä, miten toteutimme ensimmäisen kerran ja miten etenemme seuraavalla kerralla. Rakensin kieliprofiilipohjan Google slidesiin. Ensimmäiseen kieliprofiilikertaan käytettiin yksi A-englannin tai B1-ruotsin oppitunti (75 min) ensimmäisen jakson arviointiviikolla. Valitsin Google slidesin,Continue reading ”Esimerkki kieliprofiilin paikallisesta toteutuksesta”

Kieli- ja kulttuurimatkani 

Teksti on kuudes osa blogisarjaa Mihin kielitaito jäi? Muut blogitekstit löydät aihetunnisteella #miksikielet. Synnyin Vantaalle ainoana lapsena. Äitini on venäläinen ja isäni suomalainen. Isän työn vuoksi muutimme edestakaisin Suomen ja Neuvostoliiton välillä. Ennen kuin täytin 7-vuotta, asuimme Moskovassa, Pietarissa ja Jurmalassa, nykyisen Latvian alueella. Olin kaksikielinen, mutta puhuin sujuvammin venäjää, koska suurimman osan päivästä vietin äitiniContinue reading ”Kieli- ja kulttuurimatkani ”

Språkprofilen – det första året

Det första året med språkprofilen i gymnasiet ligger bakom oss. Året blev verkligen inte sådant som vi förväntat oss, vi har fått vänja oss vid snabba ändringar i undervisningsarrangemangen, distansundervisning och ansiktsmasker. Ett stort tack till alla som, trots undantagsförhållandena, orkat fördjupa sig i utvecklingen av språkprofilen! Så här inför semestertider är det kanske skälContinue reading ”Språkprofilen – det första året”

Vuosi kieliprofiilia

Ensimmäinen vuosi lukion kieliprofiilia on nyt takana, ja millainen vuosi onkaan ollut. Poikkeusoloja, nopeita käänteitä, turvallisuusvälejä ja maskeja. Kiitos kaikille teille, jotka olette jaksaneet paneutua myös kieliprofiilin kehittämiseen. Nyt on lomakausi alkamassa, mikä toivottavasti antaa aikaa kerätä toisenlaisiakin kokemuksia ja rentoutua. Haluamme tehdä pientä välitilinpäätöstä – mihin on päästy ja missä merkeissä syksy alkaa. ToiveenammeContinue reading ”Vuosi kieliprofiilia”

Käytännön toimia kielikasvatuksen edistämiseksi: Kieliprofilointi, laaja-alainen (kielen-)oppiminen ja LOPS 2019

Kielikasvatus auttaa oivaltamaan koulun oppimisympäristöjen moninaisuutta ja moniulotteisuutta Kielikasvatuksen käsite on alkanut viime aikoina tulla tutuksi ja hiljalleen myös yhä näkyvämmäksi suomalaisessa koulumaisemassa. Asia sinänsä ei toki ole uusi. Päinvastoin myös Suomessa koulun kieltenopetusta on tarkasteltu systemaattisesti kielikasvatuksena jo edellisen vuosituhannen puolella – osin kansainvälisestikin merkittävän pioneerityön muodossa (vrt. mm. Kohonen, 1998; 2000; 2004). KeskustelunContinue reading ”Käytännön toimia kielikasvatuksen edistämiseksi: Kieliprofilointi, laaja-alainen (kielen-)oppiminen ja LOPS 2019”

Kielitaitoa kehitetään myös jatko-opinnoissa

Teksti on viides osa (5/5) blogisarjaa Mihin kielitaito jäi? Muut blogitekstit löydät aihetunnisteella #miksikielet.  Yläasteellani käytiin kymmenisen vuotta sitten kiivasta keskustelua oppilaiden kesken pakkoruotsin epäreiluudesta. Keski-Suomessa meillä ei ollut tietoakaan siitä, missä lähin ruotsinkielinen asuu, ja kymmenen minuuttia jokaisen oppitunnin alusta meni opettajan ja oppilaiden väliseen väittelyyn. Itseäni väittely ärsytti, vaikka en ollut välttämättä eri mieltä.Continue reading ”Kielitaitoa kehitetään myös jatko-opinnoissa”

Mikään opiskelu ei mene hukkaan, kunhan sitä soveltaa juuri itselleen sopivalla tavalla

Teksti on neljäs osa (4/5) blogisarjaa Mihin kielitaito jäi? Muut blogitekstit löydät aihetunnisteella #miksikielet.  Kun kymmenen vuotta sitten päädyin hakemaan kotikaupunkini lukioon, ei valintaani vaikuttanut ainakaan vieraiden kielten kurssivalikoima. Pidin itseäni hiukan keskivertoa heikompana kieltenoppijana – englanti ei ollut lukeutunut kiinnostavimpien aineiden joukkoon missään vaiheessa peruskoulua, ja mahdolliset lahjakkuuden tai taidon rippeet ruotsin oppimiseen hukkuivat viimeistäänContinue reading ”Mikään opiskelu ei mene hukkaan, kunhan sitä soveltaa juuri itselleen sopivalla tavalla”

Kielihistoriani

Teksti on kolmas osa (3/5) blogisarjaa Mihin kielitaito jäi? Muut blogitekstit löydät aihetunnisteella #miksikielet. Olen pienestä pitäen arvostanut kielten opiskelua ja pyrkinyt kaikissa valinnaisissa aineissa priorisoimaan kieliopintoja. Kielten opiskelu on aina tuntunut käytännölliseltä vaihtoehdolta teoreettisesti painottuneessa opiskeluhistoriassani ja on siten tarjonnut myös vaihtelua opiskelijan arkeen. Nyt 26-vuotiaana työssäkävijänä voin sanoa osanneeni ja opiskelleeni viittä kieltä koulu-urani aikana (äidinkieltäContinue reading ”Kielihistoriani”

Olen oiva esimerkki kielitaidon kaventumisesta Suomessa, vai olenko?

Teksti on toinen osa (2/5) blogisarjaa Mihin kielitaito jäi? Muut blogitekstit löydät aihetunnisteella #miksikielet. Valmistuin ylioppilaaksi 2014 kirjoitettuani neljä ainetta ja kainalossa kuvataiteen diplomi. Opiskelin suomea äidinkielenä, A-englantia, B1-ruotsia ja B3-ranskaa. Tänä päivänä kielistäni vahvoilla ovat suomi ja englanti, koska niiden osaaminen on kehittynyt esimerkiksi opinnoissa ja työelämässä. Vielä pari vuotta sitten olisin kuvaillut matkaani kieltenopiskelijana lyhyesti näin:  Suomi äidinkielenä ja kuin luonnostaan vahvana oppiaineena ala-asteelta lukioon. Vahva englanti ala-asteeltaContinue reading ”Olen oiva esimerkki kielitaidon kaventumisesta Suomessa, vai olenko?”