Esimerkki kieliprofiilin paikallisesta toteutuksesta

Rovaniemellä kieliprofiili laadittiin A-englannin tai B1-ruotsin ensimmäisellä opintojaksolla, ja sitä täydennetään sitten vastaavasti seuraavan jakson B1-ruotsin tai A-englannin ensimmäisellä opintojaksolla sekä muilla kielten opintojaksoilla. Kuvaan tässä, miten toteutimme ensimmäisen kerran ja miten etenemme seuraavalla kerralla.

Rakensin kieliprofiilipohjan Google slidesiin. Ensimmäiseen kieliprofiilikertaan käytettiin yksi A-englannin tai B1-ruotsin oppitunti (75 min) ensimmäisen jakson arviointiviikolla. Valitsin Google slidesin, koska opiskelijoilla oli jo entuudestaan googlen tunnukset ja koska dioihin perustuva pohja mahdollistaa joustavamman ja visuaalisemman toteutuksen. Dioihin kun pystyy upottamaan kuvia, videoita, äänitteitä ja muuta. Diat sisälsivät kaiken tarvittavan, eli termien kuvaukset, esimerkit ja tehtävät, jottei opiskelijoiden tarvinnut siirtyä edestakaisin eri palvelujen ja sivustojen välillä. Tekstit ja tehtävät ovat peräisin www.kieliprofiili.com-sivustolta.

Tunnin alussa keskustelimme lyhyesti opiskelijoiden omista kielikäsityksistä – mitä kielitaito on, mitä kieliopinnoissa voisi tavoitetta, miten kieliä opiskellaan ja niin edespäin. Ennen kieliprofiiliin siirtymistä, kerroin opiskelijoille kieliprofiilin lähestymistavasta kielitaitoon. Tykkään itse verrata kielitaitoa työkalupakkiin, ja käytän usein seuraavaa kuvausta kielivarannosta.

Miltä työkalupakki näyttää? Työkalupakki on varustettu kerroksilla ja erilaisilla lokeroilla, jotta sinne voi nätisti asetella kaikki ruuvit, mutterit ja pultit omiin paikkoihinsa. Siitä huolimatta todellisuudessa kaapista löytyvässä työkalupakissa työkalut on sikin sokin, ja yleensä päällimmäisenä käden ulottuvilla on juuri ne työkalut, joita olet viimeksi käyttänyt. Kun sitä työkalulaatikkoa lähtee penkomaan, sieltä löytää kaikenlaisia elämän varrella hankittuja vimpaimia ja vekottimia. Vaikka niitä ei ole tullut käytettyä, ne ovat silti vielä tallessa ja haettavissa, kunhan oikein jaksaa kaivaa.

Työkalupakin sisältöä käytetään tilanteen vaatimalla tavalla: jos ongelma on keittiön vuotava hana, sitä ei lähdetä hakkaamaan vasaralla, vaikka se olisikin työkalupakissa päällimmäisenä. Pakista valitaan ne työkalut, jotka ovat juuri siihen tilanteeseen sopivimmat. Yksi työkalu ei usein riitä, vaan kuhunkin tilanteeseen kokeillaan erilaisia työkaluyhdistelmiä tarpeiden pohjalta.

Ja sama pätee kielitaitoon: meillä on yksi, yhtenäinen kielivaranto, josta me tilanteen mukaan napataan käyttöömme juuri niitä kielitaitoja, jotka soveltuvat parhaiten. Me emme ole tilanteessa läsnä ”äikkäaivoilla” tai ”enkkuaivoilla”, vaan kielipakista valitaan ne kielet, jotka vastaavat tarpeeseen ja tavoitteeseen. Joskus parhain keino on kokeilla, yhdistellä ja soveltaa.

Alustuksen loppuun kävimme läpi kieliprofiilin idean ja tavoitteet keskittyen erityisesti siihen, miksi kieliprofiili laaditaan. Omasta mielestäni tärkeintä kieliprofiilissa on pohtia käsityksiä omasta kielenkäyttäjyydestä ja kielenoppijuudesta – erityisesti siinä tapauksessa, jos ne estävät tai hiertävät kielenoppimista. Koska käsityksiin on helpoin pureutua pohtimalla niitä yhdessä ääneen, kieliprofiilin työstäminen keskittyi pienryhmäpohdintoihin. Yhteisellä ja moninäkökulmaisella keskustelulla kasvatetaan myös opiskelijoiden laaja-alaista osaamista.

Alustuksen jälkeen opiskelijat kopioivat itselleen annetun Google slides -pohjan ja siirryimme ryhmäpohdintojen eli tehtävien puolelle. Jokaista tehtävää edelsi muutaman minuutin kuvaus siitä, mitä oli tarkoitus pohtia. Jokaisen osion (kielitaito, kulttuuri, taitotasot jne.) loppuun tein pienen yhteenvedon siitä, minkälaisista asioista pienryhmissä käytiin keskustelua, mikä toi itse kunkin pohdintoihin mukavaa syvyyttä ja näkökulmaa. Vain osasta ryhmäpohdinnoista kirjattiin lyhyitä muistiinpanoja diapohjaan: Opetushallituksen ohjeistuksen mukaan ainoat velvoittavat sisällöt ovat kielitaitokartoitus (slidesissa dia 6) ja kielenopiskelutaitojen kartoitus (dia 15).

Opiskelijat kirjasivat

  • oman kielivarannon
  • oman kulttuuriosaamisen
  • kuvauksen osaamisestaan ja taitotason (siihen kieleen, johon tunti keskittyi)
  • (kohde)kielen käytöstä koulun ulkopuolella
  • pohdintaa omista kielenopiskelutaidoista.

Kieliprofiilin täydentäminen jatkuu Rovaniemellä ruotsin tai englannin ensimmäisellä opintojaksolla riippuen siitä, kummalla kielellä opiskelija aloitti. Opiskelijat lisäävät alkuperäiseen diasettiin muutaman lisädian, jotka pohjustavat uusiin aiheisiin.

Ensimmäisellä kieliprofiilikerralla aikaa kului paljon pelkästään kieliprofiiliajattelun herättämiseen ja kieliprofiilin velvoittavien osioiden (kielitaitokartoitus ja kielenopiskelutaitojen kartoitus) alustamiseen. Seuraavalla kieliprofiilikerralla opiskelijat täydentävät kielitaitokartoitustaan opiskeltavan kielen näkökulmasta, lisäävät tavoitteitaan opiskelulle ja pohtivat, miten kohdekieli näyttäytyy heidän arjessaan. Lisäksi meille jää hyvin aikaa pohtia muun muassa sitä, miltä kielitietoisuus näyttää arjen kielenkäytössä ja miten kaverille voisi antaa kannustavaa ja rakentavaa vertaispalautetta. Aiheet vedän suoraan perusteiden moduulikuvauksista.

Kieliprofiilikerrat etenevät aina siihen suuntaan, mihin opiskelijoiden keskustelu sitä vie. Toisten ryhmien kanssa keskustelimme pitkään esimerkiksi eri kielten merkityksestä omalle identiteetille, toisten kanssa taas pohdimme, uskaltaisiko Sabatonia kuunnella ruotsiksi englannin sijaan. Kaikki keskustelut ovat yhtä arvokkaita ja vievät eteenpäin pohdintaa siitä, mitä se kielitaito oikein on ja miksi sitä kehitetään.

Karoliina Inha
Karoliina Inha

Suunnittelija
LUKKI-verkosto / Opetushallitus
Rovaniemi

Vastaa