Maaliskuussa Twitterissä on puhututtanut Helsingin Sanomien laaja artikkeli Suomen kielivarannon kaventumisesta ja koulutuksen rakenteista, jotka hankaloittavat monipuolisen kielitaidon kehittämistä. Asia ei valitettavasti ole uusi, ja kielitaidon monipuolistamisen nimissä onkin vedetty jos minkälaisia valtakunnallisia kehittämishankkeita (KIMMOKE 1996–2001, Kielitivoli 2009–2012, Kielten kärkihanke 2016–2019) sekä laadittu selvityksiä ja toimenpide-ehdotuksia tilanteen kohentamiseksi (ks. esim. Pöyhönen & Luukka 2007, Pyykkö 2017, Kyckling ym. 2019, Vaarala ym. 2021). Vaikka tilastot näyttävät hetkittäisiä kasvun merkkejä, on kielivalintojen kokonaistrendi ollut laskeva 2000-luvun alusta lähtien. Koulujärjestelmän kautta rakentuva kielitaito ja vaikutelma on, ettei kielitaidon kehittämiselle ole aikaa tai paikkaa.
Elokuussa 2021 voimaan tuleviin lukion opetussuunnitelman perusteisiin 2019 lisättiin uutena elementtinä Kieliprofiili (ks. esim. Inha, Halvari & Kuukka 2021). Kieliprofiili on työkalu oman osaamisen ja oppimisen tunnistamiseen ja näkyväksi tekemiseen. Oma näkemyksemme on, että kieliprofiili auttaa vahvistamaan suomalaisten kielitaitoja. Sen se tekee ohjaamalla opiskelijoita tunnistamaan paremmin, mitä kieliin liittyvää he jo osaavat ja miten he voivat vielä lisätä kielitaitojaan. Kieliprofiili ohjaa samalla ymmärtämään, millaisia merkityksiä kielitaidolla on oppijalle tärkeillä elämänalueilla. Kielitaidolla ei ole pelkästään välineellistä arvoa seuraavaan elämänvaiheeseen – oli kyse jatko-opinnoista tai työelämästä – vaan myös itsessään arvoa hyvinvoinnin, ajattelun taitojen, maailmankuvaa avartavien kokemuksien ja ilon kasvattajana.
Kieliprofiili ohjaa opiskelijaa pohtimaan sekä omaa kielenoppimishistoriaa ja nykyhetken vahvuuksia että tulevaisuuden toiveita ja unelmia. Ajatuksemme kieliprofiilista onkin samansuuntainen kuin Miika Raudaskosken viime viikon blogaus, joka koski opinto-ohjauksen tilaa nykylukiossa. Raudaskoskea siiteeraten mekin haluamme todeta: ”Ei sitä, olisitko sinä nyt hyvä lääkäri vai arkkitehti, vaan sitä millaisia vahvuuksia sinulla on, missä sinä olet parhaimmillasi, mistä nautit, mitä haluat työelämältä ja mitä tekisit seuraavaksi.”
Julkaisemme Kieliprofiilin blogissa neljä omakohtaista tarinaa kielten opiskelusta. Kirjoittajat pohtivat omaa kielenopiskelutarinaansa, miltä opinnot tuntuivat ja mihin kielitaito lopulta jäi.
- Koulu kyllä mahdollistaa monikielisen kielipolun, mutta tarvitseeko sen olla esterata?
- Olen oiva esimerkki kielitaidon kaventumisesta Suomessa, vai olenko?
- Kielihistoriani
- Mikään opiskelu ei mene hukkaan, kunhan sitä soveltaa juuri itselleen sopivalla tavalla
– Kieliprofiilitiimi