11.11.2020 Korkeakouluyhteistyö, työelämä, kieli-cv
Viimeisen puolen vuoden aikana olemme olleet yhteyksissä erilaisiin tahoihin, joiden tiedämme painiskelevan kielitaitoon liittyvien kysymysten kanssa. Viime viikolla työstimme kieliprofiilia korkeakoulujen, lukioiden ja lukiolaisten liiton edustajien kanssa. Lämmin kiitos osallistujille!
Työpajassa loimme kokonaiskuvaa kieliprofiiliin liittyvistä tarpeista ja tavoitteista lukioiden ja korkeakoulujen muodostaman jatkumon näkökulmasta. Korkeakouluyhteistyö on tärkeä elementti kieliprofiilin kehittämisessä, sillä olisi sääli, jos lukiossa tehty työ kielitietoisemman ajattelutavan kehittämiseksi ja oman kielitaidon kartoittamiseksi jäisi vain lukiovaiheeseen. Kielitaidon kehittämisen ja monipuolistamisen tarve ei lopu, vaan syvenee ja monimuotoistuu, kun opiskelija siirtyy asteelta toiselle.
Työpajassa osallistujat pohtivat kieliprofiilin hyödyntämistä kolmena eri ajankohtana: lukion aikaisessa korkeakouluyhteistyössä, korkeakouluopinnoissa sekä lukion tai korkeakoulun jälkeen elämässä ja työelämässä. Työpajassa nostettiin seuraavat kolme näkökulmaa kehittämisen tarpeiksi:
Tavoite 1. Innostavat polut näkyviksi: Mitä kielitaito ja siihen mahdollisesti liitettävä kansainvälinen osaaminen avaavat työelämän ja opintojen näkökulmasta?
Nuoret elävät eri kielissä ja kulttuureissa koulun ulkopuolella. Miten voisimme tehdä näkyvämmäksi paitsi informaalin kielenoppimisen myös koulun ulkopuolella hankitun (kulttuuri- ja) kansainvälisyysosaamisen? Kansainväliset yhteistyöprojektit ovat arvokkaita kokemuksia, mutta on tärkeää tunnistaa myös lukion tavallisessa opetuksessa ja ns. kotikansainvälisyydessä muodostuva kansainvälisyysosaaminen. Tämä edellyttää sitä, että osataan tunnistaa ja pystytään tukemaan opiskelijoiden kehittyvää kansainvälisyysosaamista.
Kielitaidon ja kansainvälisyysosaamisen merkitystä on usein pyritty tekemään näkyväksi esimerkiksi kutsumalla puhujilla, jotka kertovat kielitaidon merkityksestä omassa elämässään. Samoin laaditaan erilaisia inspiroivia tekstejä tai videoita kielitaidon hyödyntämisestä vaihdossa ja kulttuuriosaamisen merkityksessä myöhemmässä elämässä. Näitä tehdään toki jatkossakin, mutta on myös tarve kehittää jotain vaikuttavampaa ja pitkäjänteisempää – ja juuri tähän pyritään kieliprofiililla, jota opiskelijat ideaalitapauksessa työstävät jokaisessa kielten opintojaksossa. Kielitaidon merkityksellisyyden havainnointi ja ajatukseen kypsyminen luo vankemman pohjan kielitaidon ja monikielisyyden arvostamiselle. Laaja-alaisen osaamisen tulo lukion kaikkien oppiaineiden tavoitteisiin tuo myös kansainväliseen osaamiseen liittyvät asiat selkeämmin lukion opetukseen (lue lisää kieliprofiilin blogista: https://kieliprofiili.com/2020/11/09/kansainvalisyys-osaamisena-lops2019ssa-ja-kieliprofiilissa/.
Kieliprofiilissa pyritään myös pitämään katse oman tulevaisuuden toiveissa ja tarpeissa eli elinikäisessä oppimisessa. Osaamista voi aina kerryttää lisää, ja taitoja kehitetään edelleen myös korkeakoulussa ja työelämässä. Arvioimme helposti osaamistamme menneiden kokemusten pohjalta, emmekä haasta itseämme kysymään, mihin kaikkeen meillä olisi potentiaalia, jos panostaisimme uusien taitojen oppimiseen ja olemassa olevien jatkokehittämiseen. Aiemmin hankittu osaaminen tukee, mutta ei määritä tulevaisuutta kuin ehkä osittain.
Tavoite 2: Kieliprofiili näkyväksi myös korkeakouluopinnoissa HOPSista lähtien
Kieliprofiilin kehittämishankkeessa pyritään etsimään yhteyksiä lukion opinto-ohjauksen ja kieliopintojen kieliprofiilin välillä. Sekä HOPS että kieliprofiili ovat työkaluja oman osaamisen tunnistamiseen, oman oppimisen seurantaan ja kehittämiseen sekä osaamisen hyödyntämiseen. Tavoitteena on löytää jatkumo lukion HOPSista korkeakoulun HOPSiin siten, että kieliprofiili olisi myös osa korkeakouluopintojen HOPSia alusta lähtien. Tällöin korkeakouluopiskelijat reflektoisivat omia kielitaitoja ja työelämälle välttämätöntä vuorovaikutusosaamista jo opintojensa alussa. Reflektoinnilla olisi myös luontainen yhteys korkeakoulun rekrytointipalveluneuvontaan.
Vähemmän opiskeltujen kielten osaaminen jää korkeakoulussa helposti taka-alalle. Jos kieliprofiili tarjoaisi entistä selkeämmän näkymän vähemmän opiskeltujen kielten taitoon, voisi olettaa, että myös korkeakouluissa ja näiden kautta työelämässä monipuolinen kielellinen pääoma olisi helpommin havaittavissa ja hyödynnettävissä. Tutkintojen sisältöjä normittava asetus rajoittaa kieliopintojen hyväksilukua, joten opintojen korvaaminen kieliprofiilin kaltaisella työkalulla ei taida olla realismia. Mutta toisaalta, kun kielitaidosta on kyse, opintojen korvaaminen on toissijaista verrattuna siihen, että oppija osaa ja pystyy jatkuvasti laajentamaan omaa kielitaitoaan sekä pystyy osoittamaan, minkälaisista taidoista – tiedoista, arvoista, asenteista tai tahdostakin – osaaminen koostuu. Vuorovaikutustaidoista, kulttuuritaidoista, suullisista ja kirjallisista taidoista, kompensaatiotaidoista ja niin edelleen.
Tavoite 3: Kieli-CV:stä selkeä ja helppokäyttöinen, valtakunnallinen työkalu
Lukion kieliopintojen loppuvaiheessa opiskelijat laativat kieliprofiilissa “kieli-CV:n”, joka on kooste opiskelijan osaamisesta eri kielissä. Työpajassa todettiin, että kieli-CV:n suunnittelussa olisi tärkeää huomioida kieli-CV:n mallipohjan joustavuus: opiskelijoille tulisi antaa mahdollisuus tehdä siitä oman näköisensä sekä päivittää sitä lukion jälkeen. Toisaalta olisi tarpeellista säilyttää kieli-CV:ssä valtakunnallinen struktuuri, jota hyödynnettäisiin jokaisessa lukiossa edistämään yhdenvertaisuutta ja yhdenmukaisuutta osaamisen ja taitojen kuvaamisessa. Kieliprofiilin kehittämishankkeessa pyrimme kehittämään kieli-CV:lle sapluunan, joka tukee osaamisen tunnistamista ja kuvaamista sekä tuo esiin koulun ulkopuolella hankitun osaamisen edellä mainittujen tavoitteiden lisäksi. Osallistamme työssä niin opettajia, opiskelijoita kuin korkeakoulujen ja työelämän edustajia.
Lopuksi
Kieliprofiilin tavoitteena on laajentaa käsitystämme kielitaidoista ja kielellisestä osaamisesta omien vahvuuksiemme kautta. Valmiita, laajaan käyttöön levinneitä malleja, joiden varaan voisimme rakentaa jatkuvuutta opiskelijan kielipolkuihin, meillä ei toistaiseksi ole. Onnistuessaan kieliprofiili voisi luoda uusia, eri koulutusasteilla hyödynnettäviä toimintatapoja. Keskusteluissa palattiin useasti tarpeeseen luoda järkeviä toimintamalleja, mutta ymmärrettiin, kuinka haastavista tavoitteista on kyse. Samoin tuotiin esiin, miten tärkeää on tehdä osaamisen kuvaamisen käsitteitä tunnetuiksi. Mitä on kansainvälisyysosaaminen, mitä on kielitietoisuus? Vaikka LOPS2019 määrittelee sekä kansainvälisyysosaamista (luku 3.6) että kielitietoisuutta, ne ovat käsitteinä monitahoisia ja myös elävät ajassa.
Kokousmuistiinpanojen kirjureina toimivat Karoliina Inha ja Anu Halvari
Työpajan osallistujat
Laura Ihalainen (Helsingin yliopisto), Ville Jakkula (Lapin yliopisto), Minna Maijala (Turun yliopisto), Kaarina Murtola (Laurea-ammattikorkeakoulu), Sanna-Kaisa Tanskanen (Helsingin yliopisto), Anna-Kaisa Tikkinen (Lukiolaisten Liitto) sekä lukion opettajat Annukka Kosonen (Alppilan lukio), Olli-Pekka Salo (Jyväskylän normaalikoulun lukio), Pia Björkqvist (Karleby svenska gymnasium ) Sanna Karppanen (Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu, LUKKI-hanke)