KANSAINVÄLISYYS OSAAMISENA LOPS2019:SSA JA KIELIPROFIILISSA

Vuoden 2018 lukiolaki velvoittaa lukioita tarjoamaan kaikille opiskelijoille mahdollisuuksia kehittää kansainvälistä osaamistaan. Tällaista mainintaa ei aiemmassa lukiolaissa ollut, ja voidaankin ajatella, että kansainvälisyys tuli nyt kertaheitolla lukiokoulutukseen. Näin ei tietenkään ole: lukiot ovat perinteisesti järjestäneet toimintaansa niin, että lukiolaisilla on ollut mahdollisuuksia kartuttaa kansainvälistä osaamistaan niin erilaisilla hankkeilla, vaihto-ohjelmilla kuin kotikansainvälisyydenkin keinoin. Vielä tärkeämmin: lukiot ovat normaalilla opetustarjonnallaan mahdollistaneet opiskelijoiden kansainvälistä osaamista. Kansainvälisiä asioita sisältyy esimerkiksi maantiedon, historian ja yhteiskuntaopin, katsomusaineiden opintoihin – kielten lisäksi.

Uudet lukion opetussuunnitelman perusteet vahvistavat niitä velvoitteita ja mahdollisuuksia, joilla lukiolainen voi omaksua ja tehdä näkyväksi kansainvälistä osaamistaan. Mistä on kysymys?

Mistä puhutaan, kun puhutaan koulujen kansainvälisyydestä?

Kansainvälisyydestä puhuttaessa ajatellaan helposti asioita, jotka edellyttävät liikkumista maasta toiseen, tai jotka ovat olemassa jossain oman maan rajojen ulkopuolella. Koulutuksen yhteydessä kansainvälisyys sekoittuu usein kansainväliseen toimintaan, joka voi olla vierailuja, vaihto-oppilasvuosia tai esimerkiksi koulun ulkomaisten kumppaniensa kanssa toteuttamia, usein EU-rahoitteisia projekteja.

Viime vuosina on opittu puhumaan myös kotikansainvälisyydestä, joka tarkoittaa omasta koulusta käsin tavoitettavaa kansainvälisyyttä: tutustutaan ihmisten, yhteisöjen ja yritysten kansainvälisiin taustoihin, tutkitaan medioiden välittämää globaalia maailmaa, tai tehdään etäyhteyksien avulla yhteistyötä ulkomaisten koulujen kanssa.

Kansainvälisyys osaamisena tarkoittaa, että huomio pitää kiinnittää siihen kansainvälisyyteen, jota on ihmisen korvien välissä.

Kansainvälinen osaaminen voi karttua matkustamalla, pelaamalla, töissä, erilaisissa oppimisprojekteissa, tai ihan vain elämällä globaaliajan kansainvälistämissä ympäristöissä. Lukiossa kansainvälinenkin osaaminen karttuu tietysti myös tavallisilla oppitunneilla. Aika helppoa!

Kansainvälisen osaamisen tunnistaminen ei olekaan sitten niin helppoa. Uudessa lukion opetussuunnitelmassa on kuitenkin asioita, jotka helpottavat sekä kansainvälisen osaamisen kartuttamista että sen tunnistamista.

Seuraavassa luonnehdin osaamisen kansainvälisyyttä erityisesti kielten näkökulmasta.

Kielitaito on kansainvälistä osaamista, jota kieliprofiili auttaa vahvistamaan

Kielet mainitaan ensimmäisten asioiden joukossa, kun mietitään, mistä kansainvälinen osaaminen koostuu. Jonkin kielen tai kielten taitoa tarvitaan aina, kun kohdataan erimaalaisia ihmisiä tai pyritään seuraamaan ulkomaisia viestimiä tai kansainvälistä peli- tai musiikkitarjontaa. Useamman kielen taitajia on pidetty arvossa: kielitaidon käsitetään sisältävän tietoa niistä maista ja kulttuureista, joissa kieliä puhutaan. Työnhaussa monipuolista kielitaitoa saatetaan arvostaa korkealle, varsinkin jos työhön liittyy kansainvälistä toimintaa.

Lukioilla on suuri merkitys Suomen kansallisen kielellisen osaamisen, kielivarannon kannalta. Kun lukiolaiset hyödyntävät koulunsa kielitarjontaa ja suorittavat useamman kielen opintoja, he vahvistavat paitsi omaansa, myös Suomen kansainvälistä osaamista.

Kieliprofiili on voi olla yksi keino tukea kielitaidon kasvattamista ja monipuolistamista.

Englanti on vallannut erityisen aseman maailman yleiskielenä, lingua francana, jota tarvitaan jossain määrin kaikissa ammateissa ja useilla elämänaloilla, kuten monissa harrastuksissa ja matkaillessa. Pitkään on sanottu, että työelämään siirtyvän kielitaito alkaa englannista. Todellinen osaaminen osoitetaan muiden kielten osaamisen näytöillä. Kielten opiskelu on viime vuosina vähentynyt lukiossa, ja kielitaidon kartuttaminen on alkanut siirtyä yhä enemmän osaksi jatko-opintoja tai vasta työelämään.

On tärkeää, että lukiolainen pääsee eri oppiaineiden kautta tarkastelemaan jatko-opintojaan ja elämäänsä: mitä ammatteja on tarjolla biologian, liikunnan tai elämänkatsomustiedon edustamien tiedon- ja tieteenalojen osaajalle? Kansainvälisen osaamisen kartuttamista varten kannattaa kysyä: Minkälaisia kansainvälisiä näkymiä liittyy näiden asioiden opintoihin ja mahdollisiin työtehtäviin? Millaista kieltä ja kielitaitoa edellytetään eri ammateissa ja elämän valinnoissa? Millaista kulttuurista osaamista tarvittaisiin? Puhuuko hiukkastutkija Cernissä ranskaa vai englantia ja voiko kansainvälinen tutkija kertoa suomalaisia vitsejä? Jos perustan kauneusalan vientiliikkeen, mitä kieliä ja tietämystä tarvitsen, jos haluan käynnistää toimintaa eripuolilla Afrikkaa?

Kielitaidon avulla voi tehdä työtä kestävän tulevaisuuden hyväksi

Suomalaisessa koulutusjärjestelmässä tavoitellaan monikielisyyttä. Sen ymmärtämistä ja vahvistamista pidetään niin tärkeänä asiana, että se on mainittu opetussuunnitelmien arvopohjassa ja koulun toimintakulttuurin keskeisenä osana. Jokaisella on oikeus omanlaiseensa kielelliseen ja kulttuuriseen ominaislaatuun, sen arvostamiseen ja kartuttamiseen. Samalla jokaisella on velvollisuus antaa sama arvo toisen ominaislaadulle, ja sen osana hänen kielelliselle ja kulttuuriselle osaamiselleenkin. Tämän ajattelun taustalla ovat Suomen kansainväliset sitoumukset, kuten YK:n ihmisoikeuksien julistus, jolla tavoitellaan ihmisen keskinäistä kunnioitusta, hyvinvointia ja viime kädessä rauhaa. Kansainvälisten sitoumuksien myötä moninaisuuden arvostus on laajentunut koskettamaan ihmisen elinympäristöä, luonnon monimuotoisuuden varjelemista ja hyvää elämää kaikelle elolliselle.

Opetussuunnitelmien kansainvälisyys, tuo edellä kuvattu moninaisuuden arvostus, kielitietoisuus, rauha ovat itse asiassa globaalikasvatusta, jonka tarkoitus on kasvattaa maailmankansalaisia.  Maailmankansalaisen osaaminen kytketään YK:n Agenda 2030:n eli maailmanyhteisön sopimien kestävän kehityksen tavoitteiden tuntemiseen ja edistämiseen.

Ihmisen kyky käyttää kielitaitojaan eri vuorovaikutustilanteissa on tärkeä osa hänen kansainvälistä osaamistaan. Opetussuunnitelmissa painottuu rakentavan vuorovaikutuksen taito, kyky ja tahto pyrkiä yhteisymmärrykseen. Maailmankansainen tarvitsee tätä taitoa hakiessaan ratkaisuja aikamme moniin visaisiin ongelmiin.

Kieliprofiilin tehtävä on kannustaa opiskelijaa tunnistamaan ja dokumentoimaan omia kielitaitojaan ja tapojaan käytellä niitä. Aavistuksen verran karkea esimerkki on se ”vain” suomea puhuva tyyppi, joka tarinan mukaan pystyy myymään hiekkaa aavikolle. Mistä osaamisista on kysymys hänen tapauksessaan? Entä se toinen tyyppi, joka halutaan aina mukaan kansainvälisiin tapahtumiin, vaikka hän ei niissä juuri puhukaan – mitä hän osaa? Molempien kyvyssä viestiä ja kohdata kulttuurista erilaisuutta voi olla jotain erityisen vahvaa. Vaikka nämä esimerkkini ovat ns. hatusta vedetyt, pyytäisin silti pohtimaan, onko heillä maailmankansalaisen osaamista ja mitä se tarkkaan ottaen voisi olla?

Laaja-alaisen osaamisen kuvaukset auttavat tunnistamaan kansainvälistä osaamista

LOPS2019 esittelee laaja-alaisen osaamisen käsitteen ja siihen liittyvät kuusi osa-aluetta. Niiden pohjalta on määritelty kaikille oppiaineille yhteisiä tavoitteita. Kieliin, monikielisyyteen ja kulttuuriin liittyvät erityisesti osa-alue 2, Vuorovaikutusosaaminen, 3, Monitieteinen ja luova osaaminen, 4, yhteiskunnallinen osaaminen ja 6, Globaali- ja kulttuuriosaaminen. Laaja-alaista osaamista tulee mielellään ajatella kuitenkin kokonaisuutena, jossa eri osaamisalueet ja näkökulmat punoutuvat toisiinsa jatkuvasti uusilla tavoilla. LOPSin kirjoittajien ajatus on ollut, että kaikissa osa-alueissa laaja-alaisuutta tutkitaan ja omaksutaan aina yksilöstä (lukiolaisesta) lähtien, laajentaen ensin lukioyhteisöön ja lopulta kansainvälisiin vaikutuspiireihin asti.

Vuorovaikutusosaamisen ydintä on se, että jokainen opiskelija saa kokemuksen siitä, että hän on oikeassa paikassaan ja toimintakykyinen niin lukiossa kuin maailmalla. Samalla voi oppia arvostamaan ja tukemaan toisia lukiolaisia ja laajenevin kehin muita ihmisiä myös maailmalla.

Kun edellä kuvattu on lukion kansainvälisyysajattelun taustaa, miten se vaikuttaa siihen, miten kieliprofiiliin kirjataan profiilin laatijan kansainvälisyyttä? Kieliprofiiliin kirjataan lukiolaisen kaikki kielitaito. Lähtökohtainen ajatus on, että mitä tietoisempi lukiolainen on käytössään olevasta, erilaisesta kielitaidosta, sen paremmin hän tietysti osaa näitä voimavarojaan käytellä ja kehittää. LOPS:n kansainvälisyysnäkemyksen kannalta oleellista osaamista voisi saada esille vastaamalla esim. seuraavanlaisiin kysymyksiin: Käyttääkö lukiolainen kielitaitojaan rakentaakseen yhteisymmärrystä ihmisten välille? Osaako hän edistää tärkeänä pitämiään asioita vakuuttavasti ja silti toisia kuunnellen? Millä kielillä ja minkälaisia tekstilajeja hyödyntäen hän pystyy hankkimaan tietoa kiistanalaisista asioista? Mitä kielitaitoja kannattaisi hankkia lisää?

Paula Mattila

Paula Mattila työskentelee opetusneuvoksena Opetushallituksessa. Mattila oli puheenjohtajana LOPS2019-työryhmässä, joka laati ehdotuksen perusteiden tehtävä- ja arvoperustaluvuista sekä laaja-alaisen osaamisen kuvauksesta.

Vastaa